Surun koh­da­tessa

Autamme hau­ta­jais­jär­jes­te­lyissä

Hyvä omainen, haluamme auttaa teitä hau­ta­jaisten järjestelyissä.

Surun koh­da­tessa hau­ta­jais­jär­jes­telyt aloi­tetaan otta­malla yhteys hau­taus­toi­mistoon ja kotiseurakuntaan.

Seu­ra­kunnan kanssa sovitaan hau­tausaika ja -paikka, pappi, kanttori ja muis­to­ti­lai­suus­paikka sekä mah­dol­linen tuhkausaika.

Hau­taus­toi­miston kanssa sovitaan kul­je­tuk­sista ja valitaan arkku ja uurna. Jos vainaja hau­dataan suku­hautaan, niin muis­to­merkin siir­rosta voidaan sopia hau­taus­toi­miston kanssa, joka välittää kyseiset tiedot seurakuntaan.

Hau­tauslupa ja kuolintodistus

Siu­naa­minen ja hautaus voidaan suo­rittaa, kun hau­tauslupa on saatu. Hau­tauslupa todistaa sen, että hau­taa­mi­selle ei ole juri­disia esteitä. Hau­ta­jais­jär­jes­telyt voidaan aloittaa, vaikka hau­taus­lupaa ei ole vielä saatu.

Hau­tauslupa tulee toi­mittaa seu­ra­kuntaan, jossa ark­ku­hautaus tai tuhkaus toi­mi­tetaan. Hau­taus­luvan hoitaa eteenpäin joko omainen tai hautaustoimisto.

Kuo­lin­to­dis­tuksen saa sai­raa­lasta vai­najaa hoi­ta­neelta lää­kä­riltä. Hoi­to­laitos (lääkäri) kir­joittaa ja toi­mittaa kuo­lin­to­dis­tuksen väes­tö­tie­to­jär­jes­telmään virkateitse.

Kuo­lin­syytä ei tar­vitse ilmoittaa tar­vit­ta­vissa pankki- ja viras­to­asioin­neissa (poik­keuksena hen­ki­va­kuutus). Rekis­te­ri­vi­ran­omai­silta saa­ta­valla vir­ka­to­dis­tuk­sella voi hoitaa vainajan virastoasiat.

Suru­viestin tiedottaminen

Omaiset tie­dot­tavat kuo­le­masta suku­lai­sille, ystä­ville, työ­nan­ta­jalle, talo­yh­tiölle, pan­kille ja vakuutusyhtiölle.

Hau­ta­jaiset

Omaiset voivat valita toi­mi­te­taanko arkku- vai uur­na­hautaus sekä pide­täänkö yleiset vai hil­jaiset hau­ta­jaiset. Näissä asioissa on hyvä huo­mioida vainajan toiveet.

Hau­ta­jaisiin tar­vitaan yleensä kuusi (6) kan­tajaa. Kan­tajat on hyvä sopia hyvissä ajoin etukäteen.

Uur­na­hau­tauk­sessa arkku siir­retään takaisin kyl­miöön siu­nauksen jälkeen. Hau­taus­toi­misto huo­lehtii arkun tuh­kaukseen. Kuk­ka­lait­teiden las­ku­pai­kasta sovitaan erikseen.

Valo­ku­vauk­sesta voidaan sopia jär­jes­te­lyiden yhteydessä.

Kukat tilai­suuteen: ark­ku­ko­riste, kukkalaitteet/​seppeleet, muistotilaisuuskukat.

Pito­pal­velun varaa­minen. Halu­tes­sanne voimme hoitaa jär­jes­telyt puolestanne.

Suru­li­putus

Suru­li­putus suo­ri­tetaan kuo­lin­päivänä tai seu­raavana päivänä. Lippu pidetään puo­li­sa­lossa auringon laskuun saakka.

Hau­ta­jais­päivänä lippu on puo­li­sa­lossa ainakin siu­naus­ti­lai­suuden päät­ty­miseen asti. Viral­lisina lipu­tus­päivinä suru­li­putus tehdään samalla tavalla, mutta siu­naus­ti­lai­suuden pää­tyttyä lippu nos­tetaan kokosalkoon.

On hyvä muistaa, että lippua puo­li­salkoon nos­tet­taessa ja puo­li­sa­losta las­ket­taessa käy­tetään lippu ensin kokosalossa.

Hau­tauksen jälkeen

Hau­ta­jaisten jälkeen lai­tetaan kii­to­sil­moi­tukset valittuun lehteen tai hau­ta­jais­väelle lähe­tetään kiitoskortti.

Muis­to­merkin suun­nittelu ja valinta tai kai­ver­ruksien sopi­minen hau­taus­toi­miston kanssa.

Perun­kir­joi­tukset tulee hoitaa kolmen kuu­kauden (3 kk) kuluessa kuo­lin­päi­västä. Me huo­leh­dimme toi­mek­siannon yhteis­työ­kump­pa­nil­lemme, joka hoitaa perun­kir­joi­tuksen ammattitaidolla.

Perun­kir­joi­tuksen toi­mit­ta­mis­vel­vol­lisuus on ensi­si­jai­sesti hen­ki­löllä, jonka hal­lussa kuo­linpesä on. Peru­kirjaan luet­te­loidaan kuo­lin­pesän osakkaat, vainajan varat ja velat perin­tö­ve­ro­tuksen sel­vit­tä­mistä varten.

Muuta huo­mioi­tavaa tai irti­sa­not­tavaa: puhe­lin­liittymä, TV-lupa, sähköt, jäse­nyydet, postit, vuo­kra­so­pimus jne.

Perun­kir­joi­tukset

Jokaisen Suo­messa kuolleen hen­kilön jälkeen on toi­mi­tettava perun­kir­joitus. Perun­kir­joi­tuk­sesta sää­detään Suomen laissa perin­tö­kaa­ressa. Perun­kir­joi­tuk­sessa laa­ditaan peru­kirja, johon luet­te­loidaan mm. kuo­lin­pesän osakkaat sekä varat ja velat. Perun­kir­joi­tuksen toi­mi­tus­vel­vol­lisuus on sillä kuo­lin­pesän osak­kaalla, jonka hoi­dossa jää­mis­tö­omaisuus on. Perun­kir­joitus on toi­mi­tettava kolmen (3) kuu­kauden kuluessa kuolinpäivästä.

Perun­kir­joitus toi­mi­tetaan perin­tö­ve­ro­tusta ja perin­nön­jakoa varten. Kan­san­kie­li­sesti peru­kirja on kuo­lin­pesän veroil­moitus. Peru­kirjan poh­jalta myös perin­nönjako on hel­pompi tehdä. Perun­kir­joi­tuksen toi­mittaa kaksi uskottua miestä. He arvioivat omai­suuden arvon ja mer­kit­sevät sen peru­kirjaan. Pesä­nil­moittaja puo­lestaan antaa usko­tuille mie­hille tiedot pesän varoista ja veloista.

Perun­kir­joi­tuksen hoitaminen

  • Yhtey­denotto hautaustoimistoon.
  • Kuo­lin­pesän tilanne käydään yhdessä läpi ylei­sellä tasolla.
  • Asia­kirjan laa­ti­minen: Tie­tojen kir­jaa­minen ylös, asia­kir­jojen ja liit­teiden (esim. sukusel­vitys) hank­ki­minen ja peru­kirjan tarkistaminen.
  • Sovitaan perun­kir­joi­tus­ti­lai­suuden aika ja paikka.
  • Kut­sujen lähet­tä­minen pesän­osak­kaille perunkirjoitustilaisuuteen.
  • Tilai­suu­dessa tulee olla läsnä ainakin pesä­nil­moittaja ja uskotut miehet.
  • Peru­kirja toi­mi­tetaan liit­teineen verotoimistoon.

Yhtey­de­notot perun­kir­joi­tukseen liit­ty­vissä asioissa:

Perun­kir­joittaja Satu Sakko
Puh. 040 561 7399

Lakimies Matti Lei­nonen
Puh.044 349 9495